keskiviikko 9. lokakuuta 2019

The One With the Coach

Vähän taustaa tässä. Mää oon ollut niin sivistymätön, että ennen viime talvea en ollu kattonut yhtään kokonaista jaksoa Frendejä. Mun bussimatkat töihin oli viime vuonna puolisen tuntia, joten mikäs sen parempaa ku alkaa kattomaan koko sitä kymmentä tuotantokautta, että sais nollata päänsä päivän jälkeen. Nooo, jäin aika pahaan koukkuun.

Tänne lähtiessä taisin olla seiskatuotantokaudessa ja nyt toki oonkin jo saanut urakoitua koko setin. Jos jollain on mennyt ohi niin Frendeillä on meneillään 25v juhlavuosi ja mikäs sen parempi paikka olla sitä juhlistamassa kuin Amerikan Yhdysvallat! (ok tähän NYC ois ehkä parempi ku Nashville, mut ei nyt lähdetä liikoja tavoittelemaan) Tossa parisen viikkoa sitten valikoiduissa leffateattereissa pyöritettiin Frendien jaksoja sekä ennalta näkemätöntä materiaalia. Mikäs sen parempaa joissakin teattereissa oli jopa Central Perkin sohva ja muut hilpetöörit oman coolin Frendit-kuvan ottamiseen!



Mulle lähin oranssi sohva oli Knoxvillessä, jonne ajelee muutaman tunteroisen (se on myös eri aikavyöhykkeellä, missä ei ole mitään järkeä, koska osavaltio on edelleen sama kuitenkin...) ja aluks mietinkin, että ehkä tyydyn vain menemään tähän lähileffateatteriin ja onhan sekin kokemus nähdä yhtä lempparisarjaa isolta screeniltä. Esitin kuitenkin varovaisen kysymyksen Tennesseen tyttöjen whatsapp ryhmässä, että josko joku olisi yhtä kreisi ku minä ja innostuis lähtemään pikku reissulle. Ja olishan se pitänyt tietää, että au pair tyttöihin voi aina luottaa! Saksalainen M ilmoitti, että hän lähtee mielellään mun kanssa seikkailemaan.

Lauantaiaamuna M haki mut kotoa kympin aikaan aamulla ja ajeltiin Knoxvilleen. Oltiin siellä ihan superajoissa, joten mentiin kiertelemään kauppoihin. Mua itkettää vieläkin vähän, kun muistin taas, että kokeilin yhdessä kaupassa täydellisiä housuja, mutta ne maksoi 70 dollaria, joten jätin ne sinne. Musta tuntuu, et ne ois halunnut mun mukaan :( onneks löyty kuitenkin lohdutuspaita! Käytiin myös syömässä Panera Breadissa, joka taitaa olla mun lempparirafla täällä tähän mennessä. Siis noista halvoista ketjupaikoista siis! Haha yks outo juttu! Jos Panerassa tilaa ceasar-salaatin, pitää kana muistaa pyytää erikseen. Kerran unohdin ja se oli vähän ankeeta. Tykkään Panerasta silti ei siinä.

En tiä miks jauhan jostain salaatista ku en ees ottanut salaattia tolla kertaa haha

Kuten sanoin, oltiin superajoissa ja päätettiinkin lopettaa kauppojen kiertely hyvän sään aikana, ettei mee liikaa rahaa. Mentiin siis leffateatteriin muutama tunti etuajassa, mutta sehän olikin vain ja ainoastaan hyvä asia. Oltiin meinaan ekat Frendien fanit paikalla ja ehdittiin istuskella oranssilla sohvalla pidempi tovi ihan vaan juoruten. Melkeen tuntu niinku oltais oltu Monica ja Rachel xD




Ite show oli kans tosi kiva. Jaksoja esitettiin neljä vähän sieltä sun täältä matkan varrelta. Ne luvatut lisämateriaalit oli ainut pettymys: katottiin Jennifer Anistonin pitämä minuutin mittainen Central Perk -kierros kaks kertaa. Parasta oli tunnelma teatterissa. Porukka taputti alkutunnarissa ja nauro ja kommentoi jaksoja ääneen. Vähän niinku ois ollu isolla kaveriporukalla paikalla. Pitkä päivä tuli päätökseen siten, että olin yhdentoista aikaan illalla kotona ja sammuin aika pian siinä sitten. Kaikenkaikkiaan onnistunut päivä kyllä! Ja niitä kuviakin otettiin muutama hehe.

love, Tiia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Las Vegas ja Grand Canyon

Maaliskuun alussa sain värittää mun osavaltiokartasta kaks uutta osavaltiota, kun mentiin sinne lomalle mun hostperheen kanssa. Ennen meid...